maanantai 28. tammikuuta 2013

Hempeää



On ihanaa puolityhjässä kaupassa rauhassa hypistellä ja löytää kaikkea uutta  piristämään ja päivittämään vaatekaappia keväälle. Yritän aina Joulun alla siivota vaatekaappini perusteelliemmin ja katsella mitä tulevalle sesongille tarvitsen. Klassisia neuleita löysin muutamia Karen Milleriltä ja Firetrapilta.
Mukavia ja käytännöllisiä. Ah, pehmeä neule ja villasukat toimivat aina pakkasilla <3

Onko muillakin pakkomielteitä saada värimaailmat toimimaan moitteettomasti keskenään?
Mulla menee päivä pilalle,jos vaatteet ei toimi yhteen..




















lauantai 26. tammikuuta 2013

Käytöstapoja? Ei ole.

Ripsiharja,hajuvesi,nenäliinoja ja epämääräisiä kortteja. Mitä niil on yhteistä? Kaikki löytyy mun laukkuni pohjalta ja mikään niistä ei oo tarpeeks terävä et sais ranteet nyt ja heti auki.
Olipahan taas päivä. Tai siis viimeisin alamäki alkoi jo torstaina. 

Piti mennä lasilliselle valkkaria. LASILLISELLE.
Iltahan meni pieleen jo siinä kohtaa kun tiskiltä iloinen myyjä huomauttaa,että lasillinen maksaa 8e ja pullo 12e. Arvatkaa kumman otin? Otin pullon.  Käytöstavat katos ja ilta oli täys katastrofi. Poket ja muu ravintolassa oleva asikaskunta kyllä saaneet elämänsä naurut.

Morkkista? Voi kyllä.  Siihen baariin en kehtaa mennä ikinä enää. 
Onneksi työt pelasti jälleen liian pitkiltä vapailta ja arkinen aherrus antaa taas muuta ajateltavaa.
Vielä perjantaina olin vakavissani muuttamassa jäkälää kasvattamaan Rovaniemelle.
Se yksi ja ainoa joka kuunteli huolet ja murheet: KIITOS <3



Ps: Tänään oli hautajaiset. Miten voikaan olla vaivaannuttava tilaisuus? En keksinyt kerrassaan mitään sanottavaa tyyliin kenellekkään. Etikettikään ei ollut hallussa ja aiheutti lisäpanikointia. -Millon pitää nousta ylös ja lähteä hautajaiskulkueeseen,?Kuka istuu ja missä? Apua. Oon muutenkin liian ujo ja arka tälläsis tilaisuuksis missä on paljon ihmisii.



torstai 24. tammikuuta 2013

Luopumista

Annoin ja yritin mielestäni kaikkeni. Se ei riittänyt ja nyt ei muuta kun eteenpän elämässä. Miks se on niin helppoa sanoa ja ehkä ajatellakkin, mut toteutus ei toimi? Miks toiset jää roikkumaan kuluttaviin ja vääränlaisiin ihmissuhteisiin? Miks just minä?


Oma korva kuuroutuu ja silmä sokeutuu lähimmäistenkin varoituksille. Haluaa aina uskoa ja antaa toiselle mahdollisuuden. Missä vaiheessa sit voi rehellisesti nostaa räpylät tiskiin ja luovuttaa?

Mä en vieläkään tiedä missä pisteessä mä itse olen tässä pitkässä pitkässä prosessissa.
Mielialat sahaa skaalasta skaalaan. Päivä kerrallaan mennään. Kuluttavaa.

Mun elämässä on nyt parikin tälläistä tyyppiä. Ottaa paljon, antaa vähän. Vuorovaikutus ja aito välittäminen puuttuu?

keskiviikko 23. tammikuuta 2013

Taksissa.

Viikonlopun jälkeen oli taas hienoa siivota laukkua ja kattoa mitä kaikkea hävis, ei mitään! Jee! Tästä tosin ei kiittäminen itseäni. Kunnia kahdelle muulle.


Parasta oli silti ruttuinen ja epämääräinen taksikuitti laukus: Ei mitään käryä mihin taas ollu matkal ja kuitista puuttuu loppuosa ,joten ei auta ku soittaa nolona kyseiseen taxifirmaan ja kysäistä vienosti, että olenhan varmasti maksanut kyseisen kyydin. Pienen selvittelyn jälkeen viikonlopun aikainen kuskikin saatiin langanpäähän ja homma on sitämyöten selvä. Matka on maksettu asianmukaisesti, mutta pientä varoittelua siitä alkoholin käytöstä kyllä tuli :D Eipä siinä..

Aika pelottavaa silti " Eiku joo, olitko sä se pieni ja tumma tyttö?Hyppäsit kyytiin kahden pojan kanssa" Öö, joo kai mä oon. Riippuu miten matka meni?


















maanantai 14. tammikuuta 2013

Kiirettä

Työviikko, oih miten mä aina onnistunkaan sopimaan kaiken sille.
Pitää raahautua autokouluun, duunin täydentäviin koulutuksiin,ripsiä ja kynsiä pitäis huoltaa ja olis kasvohoidossakin kiva pistäytyä. 

Kun vapaat alkaa ihmettelenkin himas mitä sitä tekis. Loistavaa.
Harmillisen usein on kyllä jostain kumman syystä tullut lähdettyä ulos "parille" ja siitähän se rata alkaakin.
Tästä aiheesta voisin höpistä paljonkin lisää.. Säästetään se myöhemmäksi toistaiseksi..

Tälläisellä kierrolla menty siis jo pitemmän aikaa. Pitäis tosiaan harrastaa jotain.
Eiku hei, liityinhän mä i love me messuilla Foreverille jäseneks. Arvaatteko kuinka monta kertaa on siel käyty jumppaa ja treenaa? Jep, ei kertaakaan. En tiedä edes miltä kyseisen paikan pukuhuone saatikka sali näyttää. Hupsista..

No, kevättä kohden alkaa taas olemaan kaikkia kivoja tapahtumia (Lue: Bileitä) enemmän ja sitäkautta äksönii. Seuraava hypetysen paikka on ehdottomasti Innan keikka Helmikuussa. Cheekillä olis keikkaa tässä ihan huudeilla Tammikuussa jo, mutta muut kiireet  ja työt estää paikallepääsyn. Harmi! Cheekin keikoilla on aina loistava meininki.